sunnuntai 28. helmikuuta 2016

He eivät tiedä mitä tekevät

Olen ollut viime aikoina aivan todella laiska kirjojen suhteen. Tosin tällä hetkellä meneillään oleva Totuus Harry Quebertin tapauksesta on edennyt jo puoliväliin aivan huomaamatta, kun taas tätä He eivät tiedä mitä tekevät luin varmaan yli puoli vuotta. Ja ei, se ei todellakaan tarkoita, että tämä olisi pitkäveteinen – päin vastoin, en muista että olisin minkään muun kirjan kohdalla tuntenut jatkuvasti näin suurta tarvetta lukea kirjaa ääneen. Ihan syystäkin on teos Finlandia-palkintonsa ansainnut.



Kirjan sanailu on varsin nokkelaa ja saa hykertelemään ääneen. Tarina on mukaansatempaava, ja se rakentuu mielenkiintoisesti eri näkökulmista. Kirjassa ollaan siis vaihdellen eri henkilöiden housuissa, ja aluksi tuntuu, ettei henkilöiden tarinoilla ole mitään tekemistä toistensa kanssa. Lopuksi kaikki kuitenkin nivoutuu yhteen, tietenkin. Kirja käsittelee monia tällä hetkellä ja etenkin tulevaisuudessa varmasti tapetilla olevia aiheita. En tosin osaisi kovin onnistuneesti tiivistää kirjan juonta, tai edes välttämättä sanoa yksiselitteisesti, mistä kirja kertoo. Hesarin arviossa "kerronnan polttopisteessä on yhtälailla tieteellisen tutkimuksen moraali, yksityisyyden häviäminen ja elämän kaupallistaminen kuin ydinperheen hajoaminen, uusioperheen sisäiset jännitteet, lasten kasvukivut ja kääntyminen vanhempiaan vastaan." Ihan hyvin tiivistetty, pitäydytään siinä. 

He eivät tiedä mitä tekevät on suuri kirja, monessakin mielessä. Lukekaa ja todetkaa se itse.

Besos, Hansu

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kommentit piristävät päivää aina! <3